"Tietty ollaan!", isä vastasi.

Huoh.. Siinä ne oli taas riitelemässä.

"Miks teidän täytyy aina riidellä? ;(", veljeni rupesi itkemään, ja juoksi erääseen suureen huoneeseen, ja laittoi oven lukkoon.

"Mä tääl, Daina!", menin heti perään.

"MÄ HALUUN OLLA RAUHAS!", veljeni kirkui..

****

Viiden tunnin päästä, klo 23.45

"Nukkumaaan! Huomenna mennään heti aamusta shoppaamaan tavaroita!", äiti huusi eräästä huoneesta.

"Joo", vastasivat kaikki väsyneenä, kaikki muut paitsi minä.

"Mä käyn eka koneel..", sanoin hieman murheellisesti.

Kirjoitin sivun: www.kaupungit.net.

Katsoin meidän kaupunkimme nimen, ja etsin "nappia", jossa lukisi "Historia"

"Daina-kulta, mie meen jo nukkuu, hyvää yötä! Älä ole kauaa.", äitini sanoi hymyillen, tällä kertaa ei ivallisesti.

"Öit.", vastasin nopeasti.

Katselin hetken, kunnes löysin kohdan "Historia." Klikkasin sitä, ja siinä oli tämä teksti, jonka luin mielessäni:

 

"1876 luvulla, tässä kaupungissa tuli suuri sota. Sota oli vamppyyrit vastaan ihmiset, ja lopulta vamppyyrit voittivat. He valloittivat kaupungin, ja tappoivat ihmiset. 2.4.1902 kuitenkin se tapahtui. Ilmaan tuli haihtumus, että asukkaat eivät voinneet saada lapsia enää. Kului monta, monta vuotta, kunnes kaikki olivat kuolleita. Lopulta 1945 eräs ihminen nimeltä Juho Karola tutki aluetta tarkemmin. Matkaan lähetettiin mies, koska eihän mies voi synnyttää. Mies oli nuori, kunnes hänen taakseen ilmestyi vampyyri, joka imi tältä veret. Sen jälkeen 12.11 1969 aine oli lähtenyt. Siitä lähtien kaikki olivat eläneet kyseisessä kaupungissa. Kuitenkin hysteerisesti on kadonnut monia ihmisiä, enimmäkseen kolmikymppisiä naisia, joita ei ole kuunnaan kuultu. Nyt lopulta kaupunki on todettu vaarattomaksi, mutta tarun mukaan "Kaikki on mahollist, ellei sitä syö.""

Säpsähdin tekstin jälkeen. Luin tuon saman tekstin varmaan viisi kertaa.

Suljin koneen, ja menin nukkumaan.

***

 

Heräsin. Katsoin kelloa. Kello oli vasta 4.00, ja äitini oli lähtenyt jo uuteen työhönsä, joka oli tosin U-Kioskin kassa. Isäni taas oli lukion matematiikan opettaja, joka opetti lukiolaisia tietenkin lukiossa.

Isäni laittoi juuri lenkkareittansa jalkaan, kun juoksin nopeasti tämän perään.

"Eihän sun työt ees nyt ala, ja nythän on perjantai? Tänäänhän sult alkaa työt 10.00, mut sun pitää mennä vast yheksäks!", sanoin ihmetellen.

"Kulta, aluksi pitää laittaa.. Öhh.. Rehtorille pari paperia. Kukka.. Siis äiti tulee kotiin jo yhdeltätoista aamulla.", isäni vastasi hieman oudosti.

"Mut äitihän on töis U-Kioskil, eik missää yöbaaris! Mitä tääl on tekeillään?", kysyin vihaisena.

"Kulta, minun pitää kertoa sinulle jotain, mistä äitisi ei ole antanut puhua.. Tai siis teille.."

 

Siihen päättyi tämä lyhyehkö osa. Tein tätä kuitenkin yli 10min, koska perheessä isällä on koko ajan hiiiiirveästi töitähh :-D Toivottavasti nautitte.